Time to say goodbye!

Kirjoitusinspiraatio on ollut kateissa, kuten ehkä olette huomanneet. Ei oikein huvita kirjoittaa, kun ei ole mitään mielenkiintoista kirjoitettavaa, eikä tekstini saa kommentteja. Lukijoita bloggerin kautta löytyy 70, kiitos teille kaikille siitä, että olette seuranneet blogiani! Niin ja tietysti anonyymejä lukijoita unohtamatta. :)
Saatatte varmaan muistaa, että puhuin kerran siitä, että haluaisin kirjoittaa blogia nimettömänä. Olen miettinyt asiaa jo aika pitkään, mutta luettuani siitä kuinka törkeästi Sascian julkaisemia kuvia käytettiin hyväksi, päätin poistaa tämän blogin lopullisesti. Jos jotain kiinnostaa, niin aloitan todennäköisesti uuden blogin, johon lisäilen pelkkiä kuvia. Ja ehkä myös sen nimettömän blogin, mutta sitä en luonnollisesti tule teille koskaan linkittämään.
Tämä blogi on minulle tärkeä ja täynnä muistoja. Kiitos teille kaikille, jotka olette kannustaneet, neuvoneet ja eläneet mukana! Olette ihania!♥

PS. Siellä kuvablogissa vilahtelee varmasti Joelistakin kuvia! :)

Aamuväsy

Tänä aamuna Joel heräsi jo seitsemän jälkeen riehumaan. Hirveä touhuaminen oli päällä, mutta silmistä näki että pikkuista väsyttää vielä. Minuakin väsytti, ja Joel meinasi sen takia tipahtaa sängyltä, mutta onneksi sain napattua hönön jalasta kiinni. Kahdeksan jälkeen me molemmat simahdimme uudestaan. Kello näyttää 10.25, ja minä jo luulin että poika heräsi, kun lähti möngertämään. Mutta ei, siihen se jäi tuhisemaan iskän tyynylle.<3

Hyvää äitienpäivää!

Yhdistetään nyt sitten hauskaan kuvaan koskettava (ja lainattu) runo. Eikä välitetä siitä että Joel syntyi loppukesällä eikä keväällä. :) Omalle pienelle pojalleni♥

Oma pieni poikani,
jolla on kasvot iloiset
kuin pikku auringolla,
kun minua katselet.
Näen pohjalla silmies sinen
mitä koskaan sydän pyys,
sulo niissä on ihmeellinen
ja rauha ja täydellisyys.

Koko talven sinua kannoin,
kevät toi sinut maailmaan,
kuin elämän sinulle annoin
niin elämän sinulta saan.
Sinun käsistäs empimättä
otan vastaan kohtalon,
oi pientä hentoa kättä,
miten voimallinen se on.

Heikko aamu

Näin meillä tänään

Syöttötuoliin istuttaminen ei ollut kivaa, saati sitten syöminen, ei suostuttu syömään sylissä, ei leikkimään lattialla eikä sylissä. Joelin aamupala: ehkä noin kolme lusikallista puuroa, yksi keksi, pari maissinaksua. Tilanteen rauhoituttua yritin tarjota hedelmäsosetta: eieieiei huitoo lusikan pois.

J oli onnistunut ottamaan minunkin puhelimen mukaansa, joten etsin sitä kissojen ja koirien kanssa ja käänsin makkarin ylösalaisin. Onneksi äiti sitten toi sen minulle.

Vastapainoksi huonolle aamulle: Joel sai mummulta hienon angry birds-vappupallon, vauvakeinun ja hiekkaleluja. Ja viimeyönä Joel nukkui kuuteen asti omassa sängyssään, kun J otti sängystä laidan pois!! Oli pakko ottaa poika sitten aamusta viereen, kun niin söpösti mönki meidän sängyn puolelle. :)

Lapsellista-blogin arvonta

Käykäähän osallistumassa huikeaan arvontaan Sascian blogissa. Jaossa on kolme kappaletta lahjakortteja Lastenvaate Oulaavan verkkokauppaan! Arvontaan pääset osallistumaan TÄSTÄ!

Ison pojan pottatreenit

Joel oppi juuri istumaannousun. Lattialla möyriessä noustaan välillä istumaan, mennään konttausasentoon, karhukävelyasentoon, mahalteen, selälteen, taas mahalteen ja ryömitään kovaa vauhtia. Olemme välillä testailleet pottaa heti Joelin herättyä, mutta toistaiseksi sinne ei ole tullut kuin kerran kakka. Mutta pääasia on, että poika istuu potalla ihan mielellään, ainakin jos saa lukea kirjaa tai leikkiä leluilla. Iso poika!♥

Tänä aamuna Joel sitten kaatui. Poika oli pöydän alla ja juuri kun katsoin, mitä se siellä puuhailee, niin raukka kaatui selälleen ja kopsautti päänsä lattiaan. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja suloisensäälittävällä itkuhuudolla, eikä päähän tainnut tulla edes kuhmua.

Eikä taida olla seisomaan nouseminenkaan kaukana! Tänään Joel nousi seisomaan tukea vasten äidin ja mummun avustuksella. Hui! :)

Paniikki

Tietääkö joku sen tunteen, kun ajotuntilla harjoitusinssi menee penkin alle, kuuntelet nolona ajo-opettajan kirjoittamaa virhelistaa joka on täynnä turhia ja typeriä virheitä, jotka johtuvat jännityksestä. Loppuilta menee pilalle, valvot yöllä sen takia, ja seuraavana päivänä luet paniikissa autokoulun oppikirjaa, koska et oikein muutakaan voi, ja ajotuntejakin on jäljellä vain kolme ja puoli. No, minä ainakin tiedän!

Okei okei, mun valvominen on sitä, että illalla nukahtaminen kestää yli vartin ja yöllä vessareissun jälkeen yli 5 minuuttia...

Elikkä näissä tunnelmissa mennään ainakin ensimmäiset päiväunet:

Mutta onneksi mulla on meidän pieni taiteilijasielu viihdyttämässä!♥